|
Perjantai-illan sankarit II |
|
|
|
|
Moninpeli -
Kokemukset
|
|
Kirjoittanut Antti
|
|
02.02.2008 |
|
Neverwinter Nights on suosittu harrastus meidän lähipiirissämme, niin kuin Juhan edellinen aihetta sivuava viesti kertoo. Minä kerron sen raadollisemmista puolista. Hähää.
D & D on täällä taas ja mukavaa jälleen kerran. Edellisen kerran nautin kunnolla luolastokomppaamisesta ala-asteikäisenä (nykyään sanottaisiin siis kai alakouluikäisenä, yhhyh) ja silloinkin ainoastaan luolamestarin (tm) roolissa. Nykyään onneksi serveri hoitelee nuo hommat. Ja voi sitä meininkiä minkä 3-7 30 ikävuoden molemmillla puolilla olevaa (pääasiassa) mieshenkilöa saa D & D -moduulissa aikaan NWN-palvelimella. Kyseessä on totaalinen hävitys, totaalinen rosvous, totaalinen ansoihinjuoksu. Ja se on tosi hauskaa. Asiahan on nimittäin niin, että 30 ikävuoden lähestyessä (ja lapsen saapuessa niillä, joita tämä koskettaa) vaatimustaso vähenee. Ei enää tarvitse useita tunteja sielujaraapivaa eläyymistä. Ei enää kaipaa überrealistista selviytymistaistelua. Mutta perusasiat säilyvät, niin kuin kaipuu piestä se peikko helvettiin vaikka pirullisesti ja kierosti jousilla portin takaa ja kukkulan päältä, jos ei muuten. Kaikki tärkeä on siis vieläkin hallussa. Siitä huolimatta että aikaa on harvoin. Ja se, ettei tarvitse olla samassa huoneessa tai valmis samaan aikaan, auttaa paljon. Tänään meitä oli Helsingistä, Jyväskylästä ja Turusta. Ja tekniikan säätöön meni vain tunti.
|
|
Viimeksi päivitetty ( 02.02.2008 )
|